Se on nyt niin jotta aikansa kutakin, on aika jatkaa matkaa, kohti uutta ja mitä näitä klisheitä nyt onkaan...

Eli tämä blogi hiljenee, jäänee toviksi arkistokäyttöön mutta uusia kuvia tänne ei enää päivity.

 UUDET KUJEET TÄÄLLÄ : glitteri.blogspot.com/

KIITOS KAIKILLE LUKIJOILLE, TERVETULOA KURKKIMAAN UUTTA BLOGIA 

 Kylläpä sitä ollaan kekseliäitä näissä otsikoissa, hyvä tavaton...

Korurintamalla on hiljaista, luovuus/ideat/into hukassa. Helmiä on laatikot pullollaan, pitkään säästeltyjä ja ihan uusiakin hankintoja, eikä yksikään niistä kerro, millaiseen koruun haluaa. Pari tilausta on syntynyt. Ja käsitöitä.

Kuvausalustana Pariisista mukaan lähteneen CD-levyn (meren ääniä, valaita, yms rentouttavaa) kansilehdet.

" Mustaa Samettia " vol 3. Tämä rannekoru on kolmas kaltaisensa, tilauksesta. Mustaa mattapinatiasta onyxiä ja hopeaa. Tälle lähti kaveriksi myös pienet korvakorut.

" Ocean Odyssey " Kaulakoru hopeasta.  Kirkkaat kivet fasettihiottuja vuorikristallirondelleja. Violetti on Swarowskin kuutio, sininen on fasettihiottu lasirondellia ja pinkki on hiottu " mystinen kvartsi".

Loppuun esitellään kynsikkäät ihanasta Puro-langasta, sävy on Pakkasyö. Näistä taitaa tulla trendikkäät, sen verran monessa blogissa näitä on esitelty!

 Joskus tarvitaan iso bling. Varsinkin 10-vuotiaan tytön juhlakoruun.

" Little Miss BlingBling " Kaulakoru ihanalle kummitytölle. Hopeaa, vuorikristallia kuutiona ja riipuksena se isoin ja kimaltavin Bling kummitädin " näitä ei käytetä koskaan " - laatikosta, Swarowskin Bling.

Jos tää oliskii ihan oikee timangi...

KESÄÄ ODOTELLESSA ! 

 Yhdistin koirien lenkityksen härpäkkeiden valokuvaukseen, tällä kerralla assistenttinä oli oma ukkeli ja kuvaus/lenkkipaikaksi valittiin vähän kaukaisempi paikka, ettei naapurit pääse taas kommentoimaan tätä kummallista kuvaustapaa..

Vaikka valoa oli enemmän kuin tarpeeksi, samoin puita joihin koruja ripustella, ei yhdestäkään kuvasta tullut oikein hyvää. Postataan nyt kuitenkin epäonnistuneista parhaimmat.

" Valkeus " Rannekoru valkoisesta jadesta ja hopeasta. Tällainen tehtiin aikaisemmin kaveriksi valkoiselle kaulakorulle (Snow White), nyt ystävä halusi itselleen samanlaisen. Puussa roikkuu auringonkilossa.

Viime  postauksessa oli viimeisessä kuvassa työpöydällä paikkaansa odottavia kiviä. Tällainen siitä sitten tuli:

" Revontulet " Kaulakoru, jossa violettia fasettihiottua riisinmallista akaattia, vuorikristallikuutioita ja hopeaa. Ystävälle. Vaikka kuvaus on suoritettu auringossa, ei kaikki blingbling millään välity kuvasta. Sen tähden suoritettiin toinen kuvaus:

Violetti on värinä kammottava kuvattava. Harmi ettei kauniista korusta saanut parempaa kuvaa. Tälle tehtiin kaveriksi myös rannekoru samalla periaatteella mutta lisäblingiksi siihen laitettiin väliin pieniä Swarowskin violetteja biconeja. Rannekoru kieltäytyi kuvauksista heti alkumetreillä, eikä sitä sen jälkeen enää vaivattu.

Loppuun vauhdin hurmaa. Pongo ja maailman paras lelu.

 Saattaa otsakkeesta arvata, että kesää odotellaan. Nyt alkaa jo riittää kylmä ja talvi ja lumi ja loska ja jää ja liukastelu.

Alkuun pari pakollista kukkakuvaa. Olen tulppaanihullu.

Sitten härpäkkeisiin.

" Kesä tulee, oletko valmis? " Rannekoru kesää huutavista punavalkoisista lasihelmistä ja hopeasta. Englanninmaalta saapuivat nämä ihanaiset.

" Jäät rakoilee " Kaulakoru. Riipuksena vaaleaa raitaista akaattia, muut kivet silver leaf akaattia sekä botswanan akaattia, seassa ripaus hopeaa.

Englanninmaalta saapuivat nämäkin.

Työpöydällä tapahtuu..... Ystävä kävi suunnittelemassa itselleen härpäkkeitä, toteuttaminen alkaa lähiaikoina...

 Alkaa korujumi helpottaa. Myös pitkään ja hartaasti puuhattu hopeaketju on lopultakin valmis ja matkaa huomenna uuteen kotiin. Korujen kuvauskin onnistui tänään (omasta mielestä) kohtuullisen hyvin vaikka aamupäivän valo-olosuhteet parvekkeella ovatkin sangen rajalliset....

Korut on kuvattu kirjan " Onnen ja kivun kyyneleitä" sivuilla. Ihania runoja.

" Littoislainen perinnekääty " Ihanalle ystävälle verkkoketjua kaulaan rouhealla putkilukolla varusteltuna. Normaalisti ketjun punominen sujuu sutjakasti mutta tätä tehtiin kuin Iisakin kirkkoa..

" Viimeisellä Rannalla " Tätä tehdessä oli sielunmaisema synkkä ja Sir Elwood lauloi tunnelmaan sopivaa melankoliaa poppikoneesta. Kaulakoru. jossa viistehiottua tuliakaattia ja onyxpisaroita.

" Saaga " Sielunmaisema alkoi onneksi kirkastua ja sitten syntyi tämä. Rannekoru Cape Amethystista, isompana partikkelina laatta, joka on Sage Amethystia. 

" Timangi " Rannekoru, jossa viistehiottua luonnonväristä (hopeanharmaata) kvartsia ja hopeaa. Hopeaputkessa roikkumassa savunvärisiä Swarowskin biconeja ja Swarowskin kuuriipus. Koru sai nimensä kuvan runosta.

 Kuten otsakkeesta saattaa arvata, tänään ei esitellä yhtään härpäkettä. Siksi, ettei niitä ole. Siis uusia. Ei osaa tehdä, ei halua tehdä, ei ehdi tehdä. Tehdään kuitenkin jotain muuta.

Langat kuiskuttelee. Minähän en kovin kummonen kutoja ole, sukkaa ja lapasta tulee mutta jos ohjetta pitää lukea ja vielä lukemaansa ymmärtää ja sen mukaan silmukoita väsätä niin ei onnistu. Bactushuivi (lienee norjalaista mallistoa) on sentään sen verran simppeli että minäkin sellaisen aikaan sain.

Jos härpäkkeiden kuvaaminen on vaikeaa, niin mitä ompelusten kuvaaminen on? Täysin mahdotonta?

Bactus kaulalla katse kaukaisuuteen. HIH.

Näistä pitäisi vielä jotain keksiä. 14 uutta bactus-huivia?

Tämmönen tuli tehtyä aamulla, synttäreitä vietetään. Lakka - vanilja - valkosuklaa - banaani - omenahillo - suklaakakku.

Ja nämä on kaupasta.

Loppuun esitellään pikkupossun (lk kääpiömäyris Oxeneyes Herbert alias Nemo alias Herttua) uusi ihana villapaita jonka kolleega puuhasteli parissa illassa. Mun käsistä se olis ollu valmis vuonna 2030...

Tämmöttis ! 

 Normaalisti tähän vuodenvaihteeseen iskee totaalinen korujumi, kun on tehnyt paljon tilaustöitä ja omia lahjoja, aivot yleensä haluaa nollautua. Nyt ei ilmeisesti nollata vaan jatketaan täyttä häkää.

" Puuteripallot " 12 mm vanhan roosan väriset simpukankuoripallot ja hopeaa.

" Indian Blue " En ole tästä lapis lazulista koskaan oikein välittänyt eikä se nytkään herättänyt suuria ajatuksia (herättääkö mikään koskaan ? ) mutta tällainen ranneroikotin siitä kuitenkin syntyi. Lukkona ihku norsu.

Kivasti nuo kultahiput sieltä kimaltaa (siis kimaltais jos edes joskus olis kunnon kuvausvalo..)

" Prince " Viistehiottua ja värjättyä violettia akaattia. Eikä tietenkään sen värisenä näy kuvassa kuin luonnossa on. Nimi tulee siitä että väri on Purple ja Prince laulo jostain sen värisestä, mutt se tais olla Rain eikä oikeestaan liity tähän mitenkään...

Näkyiskö tää ihana väri jos tätä korua pitää tälleen...

Ei.

Hyvää uutta vuotta kaikille!

 Vuoden viimeisen päivän kuvapläjäys, vähän joulua ja sitten ruvetaan siirtymään jo kevättä kohden...

Erittäin rakkaat joulukuusen koristeet, ostettu ensimmäiseen omaan sinkkukotiin vuonna.... öööh.. kauan sitten...

Tänä vuonna ei syntynyt piparitaloa, sen sijaan syntyi kummallisen psykedeelisesti koristeltuja pipariukkoja.. (rakas puoliso osallistui..)

Saan yleensä kaikki jouluiset kukat nyrvähtämään erittäin nopeasti, tänä vuonna on käynyt toisin. Amaryllis voi erittäin paksusti, sipulista kasvatetut hyasintit alkavat vasta kukkia. Ja kuusessakin on vielä neulasia. 

Esittelyssä uudemman polven korutaiteilija: 9-vuotias kummityttöni  teki tämän korun isoäidilleen (joka samalla on anoppini) joululahjaksi. Katsokaa mikä värien sommittelu! Lasihelmiä ja simpukankuoririipus. (Koru tuli minulle aavistuksen pidennettäväksi, lukon kiinnitys täytyy myös tarkistaa)

Viimeisen kuvan kanssa lähdetään kohti kevättä. Kaiken joulukimalluksen ja kuhinan keskellä ikkunanlaudalla kukkii Luutnantin Sydän. Joka ei ole meillä koskaan aikaisemmin kukkinut.